kujanne

substantiivi

1. Rivistö, kuten puiden muodostama kuja.

   Kävelimme kauniin kujan reunustaman kujanteen läpi.

Taivutus

yks. nom. kujanne, yks. gen. kujanteen, yks. part. kujannetta, yks. ill. kujanteeseen, mon. gen. kujanteiden kujanteitten, mon. part. kujanteita, mon. ill. kujanteisiin kujanteihin.

Synonyymisanakirja

kujanne

1. kuja, poppelikuja, tie, valtakatu, puistokatu, reitti.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Puukujanne johtaa vanhaan kartanoon.
Syreenikujanne tuoksui huumaavasti.
Kujanne oli sekä kaunis että historiallinen.

Tämä tapahtui aina kun neidit rupesivat kertomaan nuoruutensa päivistä, kehuen entistä suurta kauneuttansa ja kuinka muka heidän astuessaan sisälle johonkin tanssisaliin kävi läsnäolijoissa kuin humaus: "Wöllerin neidit!" Syntyi juhlallinen äänettömyys, muodostui kujanne, ja he muka astuivat saliin kavaljeerien ympäröiminä, jotka kilvan pyysivät heitä tanssiin, ja onnelliseksi tunsi itsensä se, ketä he suvaitsivat huomata

Käännökset

Riimisanakirja

kujanne rimmaa näiden kanssa:

iljanne, harjanne

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuivuus, kuja, kujanjuoksu, kujanne, kuje, kujeellinen