kukerrus
substantiivi
-
ääni, joka muistuttaa kyyhkysen kujerrusta
Lokki päästi oudon kukerruksen.
Taivutus
yks. nom. kukerrus, yks. gen. kukerruksen, yks. part. kukerrusta, yks. ill. kukerrukseen, mon. gen. kukerrusten kukerruksien, mon. part. kukerruksia, mon. ill. kukerruksiin.
Esimerkit
Kukerrus kaiveli korvissani koko aamun.
Hetken oli hiljaista
Etymologia
Liittyy verbiin 'kukertaa', tarkoittaa kyyhkyn ääntelyä.
Käännökset
Sanonnat
"Teerin kukerrus talvella ensikerran, niin yhdeksän viikon päästä se kukertaa sulassa maassa."
Läheisiä sanoja
kukallinen, kukannuppu, kukaties, kukerrus, kukertaa, kukertava