kukkakori
substantiivi
-
kori, joka on täytetty kukilla
Kukkakori koristaa huoneen kauniisti.
Taivutus
yks. nom. kukkakori, yks. gen. kukkakorin, yks. part. kukkakoria, yks. ill. kukkakoriin, mon. gen. kukkakorien, mon. part. kukkakoreja, mon. ill. kukkakoreihin.
Esimerkit
Kukkakori oli täynnä kauniita kukkia.
Hän sai lahjaksi upean kukkakorin.
Kukkakori toi iloa työpäivään.
Etymologia
Liittyy 'kukka' ja 'kori', viittaa koriin täynnä kukkia.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kukkaketo, kukkakimppu, kukkakioski, kukkakori, kukkakoriste, kukkakoristeinen