kukkakuvio
substantiivi
-
kuvio tai malli, joka muistuttaa kukkia
Hänen mekkonsa kukkakuvio oli ihastuttava.
Taivutus
yks. nom. kukkakuvio, yks. gen. kukkakuvion, yks. part. kukkakuviota, yks. ill. kukkakuvioon, mon. gen. kukkakuvioiden kukkakuvioitten, mon. part. kukkakuvioita, mon. ill. kukkakuvioihin.
Esimerkit
Matossa oli kaunis kukkakuvio.
Puserossa oli viehättävä kukkakuvio.
Kukkakuvio antoi verhoille keväisen ilmeen.
Etymologia
Koostuu 'kukka' ja 'kuvio', tarkoittaa kukkakuvioista kuviota.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kukkakori, kukkakoriste, kukkakoristeinen, kukkakuvio, kukkakuvioinen, kukkakärpänen