kukkamekko
substantiivi
-
Mekko, jossa on kukkakuvioita.
Hän pukeutui kesäjuhliin kukkamekkoon.
Taivutus
yks. nom. kukkamekko, yks. gen. kukkamekon, yks. part. kukkamekkoa, yks. ill. kukkamekkoon, mon. gen. kukkamekkojen, mon. part. kukkamekkoja, mon. ill. kukkamekkoihin.
Esimerkit
Hän pukeutui kesäiseen kukkamekkoon.
Kukkamekko oli täydellinen valinta juhliin.
Mekossa oli upea kukkakuviointi.
Etymologia
'Kukka' viittaa kukkakuviointiin, 'mekko' tarkoittaa naisten tai tyttöjen mekkoa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
kukkamaa, kukkamaalaus, kukkamaljakko, kukkamekko, kukkameri, kukkamulta