kukkaro
substantiivi
-
Käytetään kolikoiden tai pienten esineiden säilyttämiseen, ei käytetä kukkasten yhteydessä.
Hän otti setelin kukkarostaan.
Taivutus
yks. nom. kukkaro, yks. gen. kukkaron, yks. part. kukkaroa, yks. ill. kukkaroon, mon. gen. kukkarojen kukkaroiden kukkaroitten, mon. part. kukkaroja kukkaroita, mon. ill. kukkaroihin.
Esimerkit
Löysikö hän kukkaronsa keittiöstä? Ostoskeskuksessa varastettiin hänen kukkaro.
Kukkaro oli täynnä kuitteja ja kolikoita.
Etymologia
kukaro, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame guhkkar, ruotsi kogar (quiver). Englanniksi bag, pouch
Käännökset
Sanonnat
"Ei ketään kukkaro kaulas hirtetä."
"Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä."
"Ei täysi kukkaro helise."
"Hyveellä on laiha kukkaro (Japanilainen)."
"Kun kaunis nainen hymyilee, jonkun kukkaro itkee (Italialainen sananlasku) ;)."
Riimisanakirja
kukkaro rimmaa näiden kanssa:
rahakukkaro, tupakkakukkaro, kolikkokukkaro, kalukukkaro
Liittyvät sanat
tupakkakukkaro, tipahtaa, pussiLäheisiä sanoja
kukkapuska, kukkapylväs, kukkapöytä, kukkaro, kukkaruukku, kukkaryhmä