kukkoilu

substantiivi

1. Toiminta, jossa joku kukkoilee tai isottele tärkeilevästi.

   Kukkoilu ei tehnyt hänestä suosittua.

Taivutus

yks. nom. kukkoilu, yks. gen. kukkoilun, yks. part. kukkoilua, yks. ill. kukkoiluun, mon. gen. kukkoilujen kukkoiluiden kukkoiluitten, mon. part. kukkoiluja kukkoiluita, mon. ill. kukkoiluihin.

Esimerkit

Miehen kukkoilu haittasi keskustelua.
Kukkoilu työpaikalla ei ole suotavaa.
Hän päätti vähentää kukkoiluansa.

Käännökset

Riimisanakirja

kukkoilu rimmaa näiden kanssa:

lakkoilu, korpilakkoilu, liitokiekkoilu, jääkiekkoilu, poukkoilu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kukkimisaika, kukko, kukkoilla, kukkoilu, kukkonen, kukkopilli