kukkua
verbi
-
Päästää käen ääntä tai matkia sitä.
Käki alkoi kukkua aamulla aikaisin.
Taivutus
yks. nom. kukkua, yks. gen. kukun, yks. part. kukkui, yks. ill. kukkuisi, mon. gen. kukkukoon, mon. part. kukkunut, mon. ill. kukuttiin.
Synonyymisanakirja
kukkua
-
kuukahdella, laulaa, huutaa, kakukk, giehka, gök, kägu.
Esimerkit
Käki alkoi kukkua aamunkoitteessa.
Kukkua mäellä kaikui kauas.
Kuulin käen kukkuvan metsässä.
Käännökset
Sanonnat
"Ei kahta kukkua samalla tunkiolla."
Liittyvät sanat
kukku, kukahtaa, onomatopoieettinenLäheisiä sanoja
kukkopoikanen, kukkotappelu, kukku, kukkua, kukkula, kukkulainen