kukkurapää
substantiivi
-
Ihminen, jolla on täysi pää asioita tai huolia.
Hänestä on tullut oikea kukkurapää kaikkien huolten vuoksi.
Taivutus
yks. nom. kukkurapää, yks. gen. kukkurapään, yks. part. kukkurapäätä, yks. ill. kukkurapäähän, mon. gen. kukkurapäiden kukkurapäitten, mon. part. kukkurapäitä, mon. ill. kukkurapäihin.
Esimerkit
Kukkulan kukkurapää on paikka
Käännökset
Riimisanakirja
kukkurapää rimmaa näiden kanssa:
harmaapää, nuijapää, hurjapää, takapää, nahkapää, vikapää, lakkapää, olkapää, paskapää, paukapää
Läheisiä sanoja
kukkuramitta, kukkuranaan, kukkurapäinen, kukkurapää, kukkuroillaan, kukkuroilleen