kulkuvuoro
substantiivi
-
Ajankohta, jolloin jollain on lupa kulkea.
Kulkuvuoro satamaan on järjestetty tiukasti.
Taivutus
yks. nom. kulkuvuoro, yks. gen. kulkuvuoron, yks. part. kulkuvuoroa, yks. ill. kulkuvuoroon, mon. gen. kulkuvuorojen, mon. part. kulkuvuoroja, mon. ill. kulkuvuoroihin.
Esimerkit
Veneen kulkuvuoro oli varattu etukäteen.
Bussiin tulee uusi kulkuvuoro kesälauantaisin.
Kulkuvuoron aikana opimme paljon reitistä.
Käännökset
Liittyvät sanat
laivavuoro, lentovuoro, aamuvuoro, yövuoroLäheisiä sanoja
kulkutauti, kulkutie, kulkuvalo, kulkuvuoro, kulkuväline, kullanarvoinen