kulmakunta
substantiivi
-
Pieni alue tai yhteisö, yleensä kaupungin tai kylän osa.
Kulmakunta kokoontui päättämään juhlista.
Taivutus
yks. nom. kulmakunta, yks. gen. kulmakunnan, yks. part. kulmakuntaa, yks. ill. kulmakuntaan, mon. gen. kulmakuntien kulmakuntain, mon. part. kulmakuntia, mon. ill. kulmakuntiin.
Esimerkit
Kulmakunta on tunnettu kauniista maisemistaan.
Hän on kotikylänsä kulmakunnan asukkaita.
Kulmakunnan juhlat houkuttelivat paljon vierailijoita.
Etymologia
Muodostuu 'kulma' ja 'kunta' (community), tarkoittaen tiettyä aluetta tai alueen osaa.
Käännökset
| englanti |
street |
| ranska | voisinage (m), environs (m)-p, quartier (m) |
| saksa | Nachbarschaft (f), Umgebung (f), Kiez (m), Viertel, Quartier, Stadtteil (m) |
| kreikka | περίχωρα-p, γειτονιά (f) |
| unkari | szomszédság, szomszédok |
| italia | vicinato (m), quartiere (m) |
| latina | vicinitas |
| puola | sąsiedztwo |
| romania | vecinătate |
| venäjä | сосе́дство, окре́стности (f)-p, бли́зость (f), окру́га (f) |
| ruotsi | grannskap, kvarter, bostadsområde |
Riimisanakirja
kulmakunta rimmaa näiden kanssa:
maakunta, kotimaakunta, vapaakunta, tilaajakunta, edustajakunta, avustajakunta, opettajakunta, toimittajakunta, kuluttajakunta, armeijakunta
Liittyvät sanat
kyläkunta, syrjäkulma, kolkka (2), etäinen, kulmaLäheisiä sanoja
kulmakerroin, kulmakiihtyvyys, kulmakivi, kulmakunta, kulmakynä, kulmaliitos