kultakuume
substantiivi
-
Intohimo tai kuumeinen etsintä kultaa kohtaan, yleensä historiassa.
Historia tuntee monia aikakausia, jolloin kultakuume tarttui ihmisiin.
Taivutus
yks. nom. kultakuume, yks. gen. kultakuumeen, yks. part. kultakuumetta, yks. ill. kultakuumeeseen, mon. gen. kultakuumeiden kultakuumeitten, mon. part. kultakuumeita, mon. ill. kultakuumeisiin kultakuumeihin.
Esimerkit
Alueella vallitsi kultakuume.
Kultakuume johdatti monet vaeltajat pohjoiseen.
Historialliset kertomukset kuvaavat kultakuumetta jännittävästi.
Käännökset
Riimisanakirja
kultakuume rimmaa näiden kanssa:
nuhakuume, matkakuume, reumakuume, keltakuume, haavakuume, vauvakuume
Läheisiä sanoja
kultakuoriainen, kultakutri, kultakutrinen, kultakuume, kultaköynnös, kultala