kulu

substantiivi

  1. Raha tai muu resurssi, joka käytetään johonkin.

    Pitkällä matkalla syntyy paljon kuluja.
Taivutus

yks. nom. kulu, yks. gen. kulun, yks. part. kulua, yks. ill. kuluun, mon. gen. kulujen, mon. part. kuluja, mon. ill. kuluihin.

Synonyymisanakirja

kulu

  1. ampu, meno, kustannus, siipi, tariffi, kustannus, meno, maksu, maksu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Vuosittaiset kulut pitää budjetoida tarkasti.
Yllättävät kulut voivat aiheuttaa stressiä.
Matkakulut ovat nousseet viime vuosina.

Etymologia

Liittyy verbiin 'kulua', joka tarkoittaa ajan tai resurssien kulumista.

Slangisanakirja

  • eldaa ruutii: kuluttaa rahaa / "polttaa rahaa"

  • lööbaa: kuluttaa aikaa / maata / levätä

  • nokka tuhisee: kulua aikaa turhaan : Siin ei kauaa nokka tuhissu ku hommat oli tehty.

  • syö: kuluttaa es hermoja : Tommonen kyl syö miestä.

  • tuhoo: kuluttaa (rahaa) / tuhlata

Sanonnat

"Astu pitkään, ettei kenkäspohojat kulu."

"Ei kiitos käytössä kulu."

"Ei työt tekemällä lopu, eikä järvi soutamalla kulu."

"Kiitos ei käytössä kulu."

Riimisanakirja

kulu rimmaa näiden kanssa:

matkakulu, ajankulu, sivukulu, ikäkulu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kulunki, kustannus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro