kummi
substantiivi
-
Henkilö, joka osallistuu kristillisen lapsikasteen yhteydessä kummilapsen hengelliseen kasvatukseen.
Hän oli valittu lapsen kummiksi.
Taivutus
yks. nom. kummi, yks. gen. kummin, yks. part. kummia, yks. ill. kummiin, mon. gen. kummien, mon. part. kummeja, mon. ill. kummeihin.
Esimerkit
Kummi toi lapselle lahjan syntymäpäivänä.
Hän on ollut kummina jo viidelle lapselle.
Kumin tehtävänä on opastaa lapsi oikealle tielle.
Etymologia
Vanhasta ruotsin sanasta kombo, joka viittaa henkilöön, joka seuralaisena kirkossa antaa lapselle nimen.
Käännökset
Slangisanakirja
-
spökaa: kummitella
Liittyvät sanat
sylikummiLäheisiä sanoja
kummeksuttaa, kummeli, kummeta, kummi, kummilahja, kummilapsi
Vastaukset Vastaukset.fi:ssä
Mitä tarkoittaa kummi-eno?
Onko veljeni, joka on lapseni kummi, lapselleni kummieno (kysyy veljen sisko)?