kumoamaton

adjektiivi

  1. Jotain, jota ei voi kumota tai kumota todeksi.

    Kumoamaton totuus oli nyt kaikkien tiedossa.
Taivutus

yks. nom. kumoamaton, yks. gen. kumoamattoman, yks. part. kumoamatonta, yks. ill. kumoamattomaan, mon. gen. kumoamattomien kumoamatonten, mon. part. kumoamattomia, mon. ill. kumoamattomiin.

Synonyymisanakirja

kumoamaton

  1. kiistaton, ehdoton, kieltämätön, kiistämätön, peruuttamaton.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Todisteet olivat kumoamattomat.
Kumoamaton väite pitää tarkasti harkita.
Kumoamatonta historiaa ei voi muuttaa.

Etymologia

Johdettu verbistä 'kumota', tarkoittaa jotakin, mitä ei voi kumota.

Sanonnat

"Naisen logiikka on erheellinen, pintapuolinen, ristiriitainen, laskematon, läpinäkyvä – ja kumoamaton Harold Koffin."

Riimisanakirja

kumoamaton rimmaa näiden kanssa:

suojaamaton, korjaamaton, lakkaamaton, tarkkaamaton, korkkaamaton, loukkaamaton, maalaamaton, huomaamaton, siunaamaton, kruunaamaton

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kummitäti, kummoinen, kummuta, kumoamaton, kumoamattomasti, kumoamattomuus

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro