kuningasvalta
substantiivi
-
Järjestelmä, jossa kuningas on ylin hallitsija.
Kuningasvallan lopettaminen johti demokratian kehittymiseen.
Taivutus
yks. nom. kuningasvalta, yks. gen. kuningasvallan, yks. part. kuningasvaltaa, yks. ill. kuningasvaltaan, mon. gen. kuningasvaltojen kuningasvaltain, mon. part. kuningasvaltoja, mon. ill. kuningasvaltoihin.
Esimerkit
Kuningasvalta oli ehdoton ja kyseenalaistamaton.
Kuningasvaltansa aikana hän teki merkittäviä päätöksiä.
Kuningasvalta päättyi vallankumoukseen.
Etymologia
Koostuu sanoista 'kuningas', tarkoittaen hallitsijaa, ja 'valta', tarkoittaen hallinta-asemaa tai poliittista järjestelmää.
Käännökset
Riimisanakirja
kuningasvalta rimmaa näiden kanssa:
sotilasvalta, roomalaisvalta, naisvalta, määräämisvalta, keskusvalta, hallitusvalta, vaikutusvalta, ylimysvalta, ympärysvalta
Läheisiä sanoja
kuningasperhe, kuningassotilas, kuningassuku, kuningasvalta, kuningasvesi, kuningasvierailu