kuninkuus

substantiivi

1. Kuningashuoneen hallintavalta.

   Kuninkuus siirtyi seuraavalle perimysjärjestyksessä.

Taivutus

yks. nom. kuninkuus, yks. gen. kuninkuuden, yks. part. kuninkuutta, yks. ill. kuninkuuteen, mon. gen. kuninkuuksien, mon. part. kuninkuuksia, mon. ill. kuninkuuksiin.

Synonyymisanakirja

kuninkuus

1. asema, arvo.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen kuninkuutensa alkoi vaikeana aikana.
Kuninkuuden myötä tuli suuri vastuu.
Kuninkuus toi mukanaan monia etuoikeuksia.

Käännökset

Riimisanakirja

kuninkuus rimmaa näiden kanssa:

raakuus, makuus, vakuus, reaalivakuus, nimivakuus, kiinnitysvakuus, henkilövakuus, leuhkuus, taikuus, poikuus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

kuninkaankäräjät, kuninkaanlinna, kuninkaantekijä, kuninkuus, kuninkuusajo, kuninkuuskilpailu