kunnia

substantiivi

Käytöksen tai saavutusten vuoksi myönnetty arvostus tai arvovalta.
Sain kunnia vastaanottaa palkinnon.

Taivutus

yks. nom. kunnia, yks. gen. kunnian, yks. part. kunniaa, yks. ill. kunniaan, mon. gen. kunnioiden kunnioitten kunniain, mon. part. kunnioita, mon. ill. kunnioihin.

Synonyymisanakirja

kunnia

erikoislaatu, arvonanto, kehu, onnittelut, ylistys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänelle annettiin suuri kunnia tämän saavutuksesta.
Kunnia on tärkeä arvo monille ihmisille.
Hän puolustaa kunniaansa huolta.

Etymologia

Suomen kielen sana

Katso kunto; sukulaissanat pohjoissaame gudni. Englanniksi honor

Käännökset

englanti	eminence honor kudos glory distinction
ranska	honoré, honoris causa
saksa	geehrt, verteidigen, rehabilitieren, reinwaschen, Auszeichnung (f)
venäjä	уважа́емый, заслу́женный, честь (f), почте́ние, досто́инство, го́нор (m) qualifier also: "arrogance", го́рдость (f), отли́чие
italia	honoris causa, ad honorem
romania	respect, onoare (f), demnitate (f), privilegiu
puola	zaszczyt (m), odznaczenie, wyróżnienie
ruotsi	ära
kreikka	διάκριση (f)