kuorrute

substantiivi

  1. Aine, joka levitetään ruoan pinnalle.

    Kakun kuorrute oli suklaanmakuinen.
Taivutus

yks. nom. kuorrute, yks. gen. kuorrutteen, yks. part. kuorrutetta, yks. ill. kuorrutteeseen, mon. gen. kuorrutteiden kuorrutteitten, mon. part. kuorrutteita, mon. ill. kuorrutteisiin kuorrutteihin.

Synonyymisanakirja

kuorrute

  1. kuorrutus, jääpeite.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kakun kuorrute suli auringossa.
Kuorrute oli liian makea minun makuuni.
Hän valmisti kuorrutteen itse.

Etymologia

Johdettu verbistä 'kuorruttaa', joka tarkoittaa päällystämistä tai peittämistä jollakin.

Riimisanakirja

kuorrute rimmaa näiden kanssa:

suklaakuorrute, marenkikuorrute, sokerikuorrute, sokerivesikuorrute

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kuorrutus, glaseeraus, sokerivesikuorrute

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro