kupru
substantiivi
-
Pintaan syntynyt epätasaisuus tai pullistuma.
Vanha maali on alkanut muodostaa kupruja seinään.
Taivutus
yks. nom. kupru, yks. gen. kuprun, yks. part. kuprua, yks. ill. kupruun, mon. gen. kuprujen, mon. part. kupruja, mon. ill. kupruihin.
Esimerkit
Lumi teki kattoon pienen kuprun.
Vaatteissa oli kupruja pesun jälkeen.
Kupru matossa kompastutti minut.
Etymologia
Suomalainen sana, viittaa turvotukseen tai pullistumaan.
Käännökset
| englanti |
puhekieltä mistake, error, misconduct puhekieltä bump, dent |
Slangisanakirja
-
virhe / petos : Sä teit eile aika fittin kuprun.
-
kupari
Riimisanakirja
kupru rimmaa näiden kanssa:
maaru, karu, lirunlaru, naru, pyykkinaru, paperinaru, pakettinaru, pellinnaru, vetonaru, twistnaru
Läheisiä sanoja
kupristua, kupro, kuprokuitu, kupru, kupruilla, kupsahtaa