kurho
substantiivi
-
Lahoa puuaineista syntynyt hajoama-alue, yleensä kannoissa.
Metsässä olevat kurhot tarjoavat elinympäristön monille lajeille.
Taivutus
yks. nom. kurho, yks. gen. kurhon, yks. part. kurhoa, yks. ill. kurhoon, mon. gen. kurhojen, mon. part. kurhoja, mon. ill. kurhoihin.
Esimerkit
Kurhon perhoslaji on uhanalainen.
Kurho ilmestyy usein vasta illalla.
Tutkijat seurasivat kurhon liikkeitä.
Käännökset