kutsumus
substantiivi
-
Sisäinen tunne tai intohimo, joka ohjaa henkilöä tietyssä asiassa tai ammatissa.
Opettaminen on hänen kutsumuksensa.
Taivutus
yks. nom. kutsumus, yks. gen. kutsumuksen, yks. part. kutsumusta, yks. ill. kutsumukseen, mon. gen. kutsumusten kutsumuksien, mon. part. kutsumuksia, mon. ill. kutsumuksiin.
Esimerkit
Hänen kutsumuksensa on auttaa toisia.
Monille työ on enemmän kuin työtä
Käännökset
Sanonnat
"Lasten kasvatus on kutsumus, jossa täytyy ymmärtää hukata aikaa voittaakseen aikaa J J Rosseau."
"Lasten kasvatus on kutsumus, jossa täytyy ymmärtää hukata aikaa voittaakseen aikaa."
Liittyvät sanat
elämänkutsumus, kutsumustehtävä, tehtäväLäheisiä sanoja
kutsumanimi, kutsumaton, kutsumerkki, kutsumus, kutsumusammatti, kutsumustehtävä