kuuhullu
substantiivi
-
Henkilö, joka uskoo kuun vaikuttavan mielentilaansa tai käyttäytymiseensä.
Kaupungin mukaan hän on kuuhullu.
Taivutus
yks. nom. kuuhullu, yks. gen. kuuhullun, yks. part. kuuhullua, yks. ill. kuuhulluun, mon. gen. kuuhullujen, mon. part. kuuhulluja, mon. ill. kuuhulluihin.
Esimerkit
Hän uskoi kuuhulluuteen täysikuun aikana.
Naapuri oli vähän kuuhullu öisin.
Kylässä oli tarinoita kuuhulluista miestään.
Käännökset
Sitaatit
"Assu, kuuro kuuhullu Huuko ruukussa!"
Läheisiä sanoja
kuudesti, kuudestilaukeava, kuudestoista, kuuhullu, kuuhulluus, kuukahtaa