kuulto
substantiivi
-
Valon tai värin himmeä tai pehmeä kirkkaus.
Helmen kuulto teki siitä erityisen kauniin.
Taivutus
yks. nom. kuulto, yks. gen. kuullon, yks. part. kuultoa, yks. ill. kuultoon, mon. gen. kuultojen, mon. part. kuultoja, mon. ill. kuultoihin.
Esimerkit
Kankaan kuulto oli viehättävässä harmoniassa.
Hän ihaili helmien kaunista kuultoa.
Kuulto on tärkeä ominaisuus valitsemaani maaliin.
Etymologia
Derived from kuultaa, meaning sheen or luster.
Käännökset
Riimisanakirja
kuulto rimmaa näiden kanssa:
aalto, tulva-aalto, helleaalto, paineaalto, sokkiaalto, puoliaalto, siniaalto, ääniaalto, vuorovesiaalto, vuoksiaalto
Liittyvät sanat
häämötys, kudosLäheisiä sanoja
kuultava, kuultavasti, kuultavuus, kuulto, kuultokudos, kuultokuva