kuvastus
substantiivi
-
Heijastus, joka saadaan näkyviin esimerkiksi vedessä tai peilissä.
Kirkas aamuaurinko loi kauniin kuvastuksen.
Taivutus
yks. nom. kuvastus, yks. gen. kuvastuksen, yks. part. kuvastusta, yks. ill. kuvastukseen, mon. gen. kuvastusten kuvastuksien, mon. part. kuvastuksia, mon. ill. kuvastuksiin.
Esimerkit
Kuvan kaunis kuvastus lumo hidastajaa.
Tuo lampi tarjoaa upean kuvastuksen luonnosta.
Hänen tunnetilansa kuvastus oli voimakas.
Etymologia
Jälki tai ilmenemä kuvasta, liittyy sanaan kuvastaa.
Käännökset
Riimisanakirja
kuvastus rimmaa näiden kanssa:
vastus, lankavastus, lavastus, aivastus, kiivastus, ilmanvastus, ominaisvastus, kuumennusvastus, ruskistusvastus, lämmitysvastus