kyynel
substantiivi
-
Neste, joka erittyy silmästä tunteiden tai ärsytyksen vaikutuksesta.
Iloinen kyynel valui poskelle hänen kuultuaan uutiset.
Taivutus
yks. nom. kyynele kyynel, yks. gen. kyyneleen kyynelen, yks. part. kyynelettä kyyneltä, yks. ill. kyyneleeseen kyyneleen, mon. gen. kyyneleiden kyynelien kyyneleitten kyynelten, mon. part. kyyneleitä kyyneliä, mon. ill. kyyneleisiin kyyneliin kyyneleihin.
Synonyymisanakirja
kyynel
-
kyynelhelmi, kyynelkarpalo, kyynelpisara.
Etymologia
Johdettu muinaisgermaanisesta sanasta, joka on suhteessa mm. ruotsin 'tåre' ja norjan 'tår'.
suomalais-ugrilainen kantakieli kinye; sukulaissanat karjala kjuunel, pohjoissaame ganjal, unkari könny. Englanniksi tear
Käännökset
Slangisanakirja
-
tippa
-
tippa linssissä: kyynelsilmin : Vanhalle lykkäs ihan tipan linssiin.
Sanonnat
"Mikään ei kuivu nopeammin kuin kyynel."
Liittyvät sanat
kyynele, dakryo-, kyynelhelmi, kyynelpisara, kyynelkarpaloLäheisiä sanoja
kyyköttää, kyylä, kyylätä, kyynel, kyynele, kyynelehtiä