käreys

substantiivi

1. "ärsyyntymisen tai hermostuneisuuden tila"

   "Hänen käreys oli silminnähtävää."

Taivutus

yks. nom. käreys, yks. gen. käreyden, yks. part. käreyttä, yks. ill. käreyteen, mon. gen. käreyksien, mon. part. käreyksiä, mon. ill. käreyksiin.

Synonyymisanakirja

käreys

1. terävyys, kireys.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen äänensä käreys johtui kuumeesta.
Käreys teki laulamisesta vaikeaa.
Vuosien tupakointi oli aiheuttanut äänen käreyttä.

Käännökset

Riimisanakirja

käreys rimmaa näiden kanssa:

äreys, järeys

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

käpälöidä, käpälöinti, käpätä, käreys, käreä, kärhi