käräjärauha
substantiivi
-
oikeudenkäynnin aikana riitapuolten välille säädetty rauha
Käräjärauha turvasi osapuolten hengen oikeudenkäynnin aikana.
Taivutus
yks. nom. käräjärauha, yks. gen. käräjärauhan, yks. part. käräjärauhaa, yks. ill. käräjärauhaan, mon. gen. käräjärauhojen käräjärauhain, mon. part. käräjärauhoja, mon. ill. käräjärauhoihin.
Esimerkit
Käräjärauha oli voimassa
Etymologia
Käräjä tarkoittaa oikeudenkäyntiä, rauha viittaa rauhallisuuteen käräjillä.
Käännökset
Riimisanakirja
käräjärauha rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
käräjäkunta, käräjäoikeus, käräjäpaikka, käräjärauha, käräjäsali, käräjät