lääninherra
substantiivi
-
feodaaliajan läänityksen haltija tai valtias
Lääninherra hallitsi suurta maa-aluetta ja sen asukkaita.
Taivutus
yks. nom. lääninherra, yks. gen. lääninherran, yks. part. lääninherraa, yks. ill. lääninherraan, mon. gen. lääninherrojen lääninherrain, mon. part. lääninherroja, mon. ill. lääninherroihin.
Synonyymisanakirja
lääninherra
-
lordi, ylimys, aatelismies, aatelinen, herra, isäntä, valtias, hallitsija, johtaja, ylhäisyys.
Esimerkit
Lääninherra hallitsi aluetta tiukasti.
Hänen isoisänsä oli tunnettu lääninherra.
Lääninherran päätökset vaikuttivat koko kansaan.
Käännökset
| englanti |
feudal lord, seigneur, seignior mesne lord liege |
| ranska | suzerain (m) |
| saksa | Lehnsherr (m) |
| venäjä | сеньо́р (m) |
Läheisiä sanoja
läänijako, lääninhallinto, lääninhallitus, lääninherra, lääninkirjailija, lääninkouluttaja