läikkä
substantiivi
-
Pyöreä työkalu leikkaamiseen tai hiomiseen.
Metallia leikattiin laikan avulla.
Taivutus
yks. nom. läikkä, yks. gen. läikän, yks. part. läikkää, yks. ill. läikkään, mon. gen. läikkien läikkäin, mon. part. läikkiä, mon. ill. läikkiin.
Esimerkit
Pöytäliinassa on punaviinitahra.
Sade teki ikkunoihin vesitäpliä.
Hänen paidassaan on maitoläikkä.
Etymologia
Peräisin kantauralilaisesta sanasta
fläkä, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro laik, ruotsi fläck. Englanniksi stain, spot
Käännökset
Riimisanakirja
läikkä rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Liittyvät sanat
maksaläikkä, sepelkyyhky, maksaläiskä, lautumaLäheisiä sanoja
läikikäs, läikkyväpintainen, läikkyä, läikkä, läikkäinen, läikyntä