lahtari
substantiivi
-
Henkilö, joka osallistuu teurastamiseen, erityisesti väkivaltaisessa tai julmassa merkityksessä.
Sisällissodassa lahtari-termiä käytettiin vastapuolen halventamiseen.
Taivutus
yks. nom. lahtari, yks. gen. lahtarin, yks. part. lahtaria, yks. ill. lahtariin, mon. gen. lahtarien lahtareiden lahtareitten, mon. part. lahtareja lahtareita, mon. ill. lahtareihin.
Esimerkit
Termiä 'lahtari' käytettiin historiallisessa kontekstissa.
Lahtari viittaa usein sisällissotien aikaan.
Hänelle huudettiinkin 'lahtari' kadulla.
Etymologia
Tulee sanasta 'lahtaus', alun perin teurastukseen liittyen, myöhemmin poliittisena haukkumasanana.
Käännökset
Slangisanakirja
-
lahtaaja / teloittaja / oikeistolainen : Lahtari, perkele, nyt tuli turpaan!
Läheisiä sanoja
lahovika, lahovikainen, lahovikaisuus, lahtari, lahti, lahtipenkki