laisto
substantiivi
-
tila tai toiminta, jossa jää jotain tekemättä, välttelyä
Hänen tehtävässään tapahtui laisto, ja se jäi kokonaan tekemättä.
Taivutus
yks. nom. laisto, yks. gen. laiston, yks. part. laistoa, yks. ill. laistoon, mon. gen. laistojen, mon. part. laistoja, mon. ill. laistoihin.
Esimerkit
Se oli puhdas laisto omilta velvollisuuksiltaan.
Hän sai rangaistuksen laistostaan.
Tämän laiston vuoksi hän menetti mahdollisuuksia.
Etymologia
Kantasuomalainen, yhteys adjektiiviin 'laiska'.
Käännökset
Riimisanakirja
laisto rimmaa näiden kanssa:
parhaisto, talonpoikaisto, paisto, parilointipaisto, hampaisto, maitohampaisto, uppopaisto, pensaisto, taisto
Läheisiä sanoja
laiskuri, laiskuus, laistaa, laisto, laita, laita-alkoholisti