lehmä
substantiivi
-
Vankka, käsivarren kokoinen, yleensä maitoa tuottava eläin.
Lehmä laiduntaa vihreällä niityllä.
Taivutus
yks. nom. lehmä, yks. gen. lehmän, yks. part. lehmää, yks. ill. lehmään, mon. gen. lehmien lehmäin, mon. part. lehmiä, mon. ill. lehmiin.
Esimerkit
Lehmä märehtii niityllä.
Isovanhempien maatilalla on monta lehmää.
Lehmä on tärkeä maitotuotteiden lähde.
Etymologia
Kantasuomalainen sana, jolla on vastineita muissa uralilaisissa kielissä, kuten saameksi 'laš' ja vepsäksi 'lehma'.
suomalais-volgalainen lesmä; sukulaissanat viro lehm, karjala lehmju. Englanniksi cow
Käännökset
Sanonnat
"Auttaessaan naapuriaan maanviljelijä Peltonen ei tiennyt, että hänellä oli myös oma lehmä ojassa."
"Ensin nauris, sitten lammas, sitten lehmä ja sitten hirteen (Hollantilainen)."
"Kaksi riiteli lehmästä, mutta lehmä kuuluikin tuomarille."
"Karpan lehmä rumpsahti (kuoli)."
"Katsoo kuin lehmä uutta veräjää."
Riimisanakirja
lehmä rimmaa näiden kanssa:
lihalehmä, kantakirjalehmä, ayrshirelehmä, puhvelilehmä, peltilehmä, hirvilehmä, emolehmä, teuraslehmä, maatiaislehmä
Liittyvät sanat
poikia, lehmi-, ummessa, umpeen (2)Läheisiä sanoja
lehmus, lehmuskasvi, lehmuskuja, lehmä, lehmäkauppa, lehmäluku