leima
substantiivi
-
Kuva tai merkki, jota käytetään tunnistamiseen tai vahvistamiseen.
Postileima varmistaa, että kirje on lähetetty oikeana päivänä.
Taivutus
yks. nom. leima, yks. gen. leiman, yks. part. leimaa, yks. ill. leimaan, mon. gen. leimojen leimain, mon. part. leimoja, mon. ill. leimoihin.
Esimerkit
Leima passissa oli vanhentunut.
Kirjekuoresta puuttui postin leima.
Leima hämärsi paperin todellisen sisällön.
Etymologia
Tarkoittaa merkintää tai jälkeä, johon liittyy vanha ruotsalainen vastine 'lema'.
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi seal, stamp
Käännökset
Slangisanakirja
-
stemplaa: leimata
Riimisanakirja
leima rimmaa näiden kanssa:
virkaleima, nimileima, vesileima, postileima, ensipäivänleima, vakausleima, frankeerausleima, tarkastusleima, postimaksuleima
Liittyvät sanat
-merkintäinen, hulmahdus, vakausleima, maksimikortti, postimaksuleimaLäheisiä sanoja
leikkuuttaa, leikkuuveitsi, leili, leima, leimaa-antava, leimaaja