leipuri
substantiivi
-
ammattilainen, joka leipoo
Leipuri tekee taidetta leivän kautta.
Taivutus
yks. nom. leipuri, yks. gen. leipurin, yks. part. leipuria, yks. ill. leipuriin, mon. gen. leipurien leipureiden leipureitten, mon. part. leipureja leipureita, mon. ill. leipureihin.
Esimerkit
Kylän leipuri oli kaikkien suosikki.
Hän halusi opiskella leipuriksi.
Leipuri tarjoili herkkuja markkinoilla.
Etymologia
Alkuperä kantasuomesta, joka muodostuu sanasta 'leipoa'.
Käännökset
englanti |
baker bread maker |
ranska | boulanger (m), boulangère (f) |
saksa | Bäcker (m), Bäckerin (f) |
kreikka | αρτοποιός (m), φούρναρης (m) |
unkari | pék |
italia | panettiere (m), panettiera (f), fornaio (m), fornaia (f), panificatore (m), panificatrice (f) |
latina | pistor (m), pānifex (m) |
puola | piekarz (m), piekarka (f) |
romania | brutar (m), pâinar (m) qualifier rare, dated |
venäjä | хлебопёк (m), пе́карь (m) |
ruotsi | bagare |
Sanonnat
"Eläinrakas leipuri heitteli usein leipiä ankkalammella."
"Onnistuttuaan polttamaan kokonaisen pellillisen omia tuotteitaan, raivostunut leipuri heitteli leipiä ankkalammella."
Liittyvät sanat
paakari, kondiittori, pakariLäheisiä sanoja
leipomotyöntekijä, leipomus, leipoutua, leipuri, leipurimestari, leipurinliike