liima
substantiivi
-
Kynä tai muu aine, jota käytetään liittämiseen.
Tarvitsen liimaa korjatakseni tämän esineen.
Taivutus
yks. nom. liima, yks. gen. liiman, yks. part. liimaa, yks. ill. liimaan, mon. gen. liimojen liimain, mon. part. liimoja, mon. ill. liimoihin.
Esimerkit
Tarvitsen liimaa askarteluprojektiin.
Liima pitää paperit hyvin yhdessä.
Hän pyrki käyttämään ekoliimaa.
Etymologia
Alkuperä viittaa germaaniseen kantasana 'lim', eli kiinnittää tai sitoa.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame liibma, ruotsi lim. Englanniksi glue
Käännökset
Slangisanakirja
-
imppari: liimanhaistelija
-
liimaletti: rasvattu tukka
Riimisanakirja
liima rimmaa näiden kanssa:
kuumaliima, lennokkiliima, kumiliima, paperiliima, epoksiliima, hartsiliima, kontaktiliima, muoviliima, kasviliima
Liittyvät sanat
kasviliima, stikki, hartsilakka, hartsiliima, paperiliimaLäheisiä sanoja
liikutus, liila, liilanvärinen, liima, liimaantua, liimakangas