loppukevät

substantiivi

1. Vuodenajan viimeinen osa keväällä, joka yleensä sijoittuu touko- ja kesäkuun välille.

   Loppukevät on aikaa, jolloin luonto herää todella eloon.

Synonyymisanakirja

loppukevät

1. keväin, kevät.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Loppukevät viittaa kevätkauden viimeisiin kuukausiin, erityisesti Suomessa, jolloin päivät pitenevät ja lämpenevät. Tämä aikakausi on tyypillinen esimerkiksi kasvien heräämiselle talven jälkeen, ja se tuo mukanaan monia luonnonilmiöitä, kuten kukinnan ja eläinten parittelukauden. Loppukevät on myös tärkeä ajankohta maataloudessa, sillä se merkitsee usein kylvöaikaa ja valmistautumista kesän satoihin.

Käännökset

Riimisanakirja

loppukevät rimmaa näiden kanssa:

kevät, tulvakevät, varhaiskevät, alkukevät

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

loppukaneetti, loppukatselmus, loppukesä, loppukevät, loppukilpailu, loppukiri