loppusointu

substantiivi

1. Kaksi tai useampi sana, jotka päättyvät samaan äänteeseen tai tavuäänteeseen, erityisesti runoudessa.

   Runoissa loppusoinnut tuovat rytmiä ja kauneutta tekstiin.

Synonyymisanakirja

loppusointu

1. käydä yksiin, olla vastaava, sopia, sopia yhteen, täsmätä, vastata, vastata jtak.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Mitä tarkoittaa

Loppusointu on runoudessa ja laulussa käytettävä käsite, joka viittaa sanojen tai lauseiden päättymiseen saman äänteen tai tavuäänteen mukaan. Se on keskeinen elementti monissa runoissa, sillä se luo rytmiä ja harmoniaa tekstille. Loppusoinnut voivat olla täydellisiä, jolloin sanat sointuvat täysin yhteen, tai epätäydellisiä, jolloin ne vain osittain sointuvat. Loppusoinnuttaminen on tärkeä tekijä myös laulujen sanoituksissa, ja se voi vaikuttaa merkittävästi kappaleen tunnelmaan ja muistettavuuteen. Eri kielissä ja kulttuureissa loppusointujen käyttö voi vaihdella, mutta niiden perusidea pysyy samana: luoda esteettistä kauneutta ja rytmiä kielelliseen ilmaisuun.

Käännökset

Riimisanakirja

loppusointu rimmaa näiden kanssa:

sointu, riitasointu, vokaalisointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

loppusivu, loppusoinnullinen, loppusoinnuton, loppusointu, loppusointupari, loppusoitto

Keskustelu

toi nimetön 18.5.2011

maista nimetön 18.4.2012