läjitys
substantiivi
-
Prosessi, jossa materiaalia kasataan tai kootaan yhteen paikkaan.
Jätteiden läjitys on tehtävä sääntöjen mukaisesti.
Taivutus
yks. nom. läjitys, yks. gen. läjityksen, yks. part. läjitystä, yks. ill. läjitykseen, mon. gen. läjitysten läjityksien, mon. part. läjityksiä, mon. ill. läjityksiin.
Esimerkit
Läjitysalue on merkitty karttaan.
Läjitys tapahtuu määrätyllä alueella.
Jätteiden läjitys luonnonsuojelualueelle on kielletty.
Etymologia
Johtuu sanasta 'läjitä', joka tarkoittaa kasata tai pinota.
Käännökset
Riimisanakirja
läjitys rimmaa näiden kanssa:
suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-
Läheisiä sanoja
läiskäyttää, läjittäin, läjittää, läjitys, läjä, läjähdellä