maaperä

substantiivi

  1. Maapallon pintakerros, joka koostuu maasta, kivistä ja orgaanisista aineista, ja joka tukee kasvillisuutta ja muita elämänmuotoja.

    Maaperän laatu vaikuttaa suoraan viljelykasvien kasvuun.

Synonyymisanakirja

maaperä

  1. kasvualusta, maa, maapohja, kasvumaa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Liittyvät sanat: maaperäbiologi, maaperäbiologia, maaperägeologi, maaperägeologia, maaperäkartta.

Mitä tarkoittaa

Maaperä on tärkeä ekosysteemin osa, joka muodostuu kallioperän pinnasta ja sen päällä olevista aineksista. Se koostuu mineraaleista, orgaanisista aineksista, vedestä ja ilmasta. Maaperä on elinympäristö lukemattomille mikro-organismeille, kasveille ja eläimille, ja se toimii myös veden suodattajana. Maaperän eri tyypit, kuten savi, hiekka ja multa, eroavat toisistaan koostumukseltaan ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Maaperän laatua voidaan parantaa esimerkiksi lannoitteilla ja muilla viljelymenetelmillä, ja sen säilyttäminen on tärkeää maatalouden ja ympäristön kannalta.

Esimerkit

- Näetsen, näetsen, - sanoi Aleksander karjalaisesti, - tämä korkea kumpu on vanhaa vesijättöä! Ja siitä tavattomasta mielenkiinnosta, millä hän tarkasteli maaperän kivistöä, pilkisti esille tiedemies

Hänen juurensa olivat kaikkineen suomalaisessa maaperässä ja sinne jäivät

Riimisanakirja

maaperä rimmaa näiden kanssa:

kukkaperä

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

edafinen, marsperä, kuuperä, -ravinteinen, happamoittaa

Läheisiä sanoja

maapalsta, maapato, maapeite, maaperä, maaperäbiologi, maaperäbiologia

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro