mansetti

substantiivi

  1. Hiha tai osa vaatekappaletta, joka peittää ranteen ja kyynärvarren.

    Hänellä on hienot mansetit kauluspaidassaan.
Taivutus

yks. nom. mansetti, yks. gen. mansetin, yks. part. mansettia, yks. ill. mansettiin, mon. gen. mansettien, mon. part. mansetteja, mon. ill. mansetteihin.

Synonyymisanakirja

mansetti

  1. hihojen mukana tuleva kiristys, ranneke, vetoketju.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Paksu mansetti piti takin hihat paikoillaan.
Mansettia käytetään verenpaineen mittauksessa.
Vanhanaikaiset paidan mansetit olivat kunnia-asia.
Tiukka mansetti voi tuntua epämiellyttävältä.
Hän kiinnitti huomiota mansettien laatuun.

Etymologia

Alkuperä ranskan sanasta manchette ('hihansuu').

Riimisanakirja

mansetti rimmaa näiden kanssa:

lansetti

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kalvosin, puristusside

Läheisiä sanoja

mannervaltio, manometri, mansardikatto, mansetti, mansi, mansikankukka

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro