markkinakausi
substantiivi
-
Aika, jolloin markkinat ovat aktiivisia tai toiminnassa.
Markkinakausi alkaa yleensä syksyllä.
Taivutus
yks. nom. markkinakausi, yks. gen. markkinakauden, yks. part. markkinakautta, yks. ill. markkinakauteen, mon. gen. markkinakausien markkinakautten, mon. part. markkinakausia, mon. ill. markkinakausiin.
Esimerkit
Markkinakausi alkaa syyskuussa.
Hintojen vaihtelut ovat yleisiä markkinakauden aikana.
Markkinakauden päättyessä tehdään usein inventaario.
Etymologia
Johdettu sanasta markkina + kausi
Käännökset
Riimisanakirja
markkinakausi rimmaa näiden kanssa:
sarjakausi, aikakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, litorinakausi, littorinakausi
Läheisiä sanoja
markkinajohtaja, markkinajohtajuus, markkinakauppa, markkinakausi, markkinakoju, markkinakorko