mehiläinen
substantiivi
-
Pölyttävä hyönteinen, joka tuottaa hunajaa ja elää yhteisöissä.
Mehiläinen surisi ahkerasti kukkien ympärillä.
Taivutus
yks. nom. mehiläinen, yks. gen. mehiläisen, yks. part. mehiläistä, yks. ill. mehiläiseen, mon. gen. mehiläisten mehiläisien, mon. part. mehiläisiä, mon. ill. mehiläisiin.
Esimerkit
Mehiläinen pörrää kukkien ympärillä.
Pienet lapset oppivat mehiläisistä koulussa.
Mehiläinen on tärkeä pölyttäjä.
Etymologia
suomalais-ugrilainen kantakieli mekse; sukulaissanat viro mesilane, karjala mehiljane, unkari meh. Englanniksi bee
Käännökset
| englanti |
honeybee bee potter bee |
Sitaatit
"Tunnen miehen, joka on varma siitä, että kun mehiläinen kuolee, sen surina loppuu."
"Seksistiseksi tuomitun käsityksen mukaan mies on aktiivisempi toimija ja nainen passiivisempi vastaanottaja heteroitten välisessä sukupuolisessa kanssakäymisessä. Samaa käsitysperhettä on arkitason hokema mehiläisestä, joka lentää kukasta kukkaan. Miehelle kuuluvat tietenkin kedon kaikki kukat ja kukalle kuuluu vain yksi mehiläinen." "
Riimisanakirja
mehiläinen rimmaa näiden kanssa:
lipeäinen, ylhäinen, pyhäinen, viimepyhäinen, vähäinen, myöhäinen, iltamyöhäinen, mattimyöhäinen, yömyöhäinen, iäinen
Liittyvät sanat
villimehiläinen, mettinen, vaapsahainen, vaapsiainen, työläinenLäheisiä sanoja
mehikasvi, mehilehti, mehilehtinen, mehiläinen, mehiläisemo, mehiläisenpisto