metsänpeikko
substantiivi
-
Satuolento, joka asuu kansantaruissa metsässä.
Metsänpeikkoja pelättiin vanhoissa tarinoissa.
Taivutus
yks. nom. metsänpeikko, yks. gen. metsänpeikon, yks. part. metsänpeikkoa, yks. ill. metsänpeikkoon, mon. gen. metsänpeikkojen, mon. part. metsänpeikkoja, mon. ill. metsänpeikkoihin.
Esimerkit
Kansanuskon mukaan metsänpeikko asuu syvällä metsässä.
Hän on yleensä utelias
Etymologia
'Metsä' tarkoittaa 'forest' ja 'peikko' tarkoittaa 'troll'.
Käännökset
Riimisanakirja
metsänpeikko rimmaa näiden kanssa:
peikko, kapeikko, kantapeikko, lumpeikko, vuorenpeikko, hammaspeikko
Läheisiä sanoja
metsänomistaja, metsänomistus, metsänparannus, metsänpeikko, metsänraja, metsänreuna