miekkakala
substantiivi
-
Merieläin, joka tunnetaan pitkästä, miekkamaisesta leukaluustaan.
Aallot heittelivät hiekkarannalle suuren miekkakalan.
Taivutus
yks. nom. miekkakala, yks. gen. miekkakalan, yks. part. miekkakalaa, yks. ill. miekkakalaan, mon. gen. miekkakalojen miekkakalain, mon. part. miekkakaloja, mon. ill. miekkakaloihin.
Synonyymisanakirja
miekkakala
-
Xiphias gladius, Makaira mitsukurii.
Esimerkit
Miekkakala ui nopeasti meressä.
Hän kohtasi valtavan miekkakalan sukellusretkellä.
Miekkakala on tunnettu terävästä 'miekastaan'.
Etymologia
Yhdistelmä 'miekka' ja 'kala', tarkoittaa erästä suurikokoista kalalajia.
Käännökset
Läheisiä sanoja
miekkailla, miekkailu, miekkailuottelu, miekkakala, miekkalilja, miekkalähetys