ministerikausi
substantiivi
-
Ajanjakso, jonka aikana henkilö toimii ministerinä.
Hänen ministerikausi päättyi viime vaalien jälkeen.
Taivutus
yks. nom. ministerikausi, yks. gen. ministerikauden, yks. part. ministerikautta, yks. ill. ministerikauteen, mon. gen. ministerikausien ministerikautten, mon. part. ministerikausia, mon. ill. ministerikausiin.
Esimerkit
Ministerikausi kesti neljä vuotta.
Hän jäi eläkkeelle pitkän ministerikauden jälkeen.
Ministerikausi oli täynnä haasteita.
Etymologia
Latinan sanasta 'minister'
Käännökset
Riimisanakirja
ministerikausi rimmaa näiden kanssa:
ordoviikkikausi, vaalikausi, pelikausi, hiilikausi, kivihiilikausi, tilikausi, hallikausi, tyylikausi, välikausi, toimikausi
Liittyvät sanat
ministeriysLäheisiä sanoja
minipilleri, minipituinen, ministeri, ministerikausi, ministerikierros, ministerikokous