mokka
substantiivi
-
pehmeä, nukkapintainen nahka, joka on valmistettu vuohen- tai hirvennahasta
Mokka on suosittu materiaali kenkien valmistuksessa.
Taivutus
yks. nom. mokka, yks. gen. mokan, yks. part. mokkaa, yks. ill. mokkaan, mon. gen. mokkien mokkain, mon. part. mokkia, mon. ill. mokkiin.
Esimerkit
Hän nautti aamulla mokkakahvin.
Mokka on tumma kahvilaatu.
Mokkatakki oli lämmin.
Hän osti mokkaihon värisen mekon.
Mokkasukat olivat pehmeät ja mukavat.
Etymologia
Arabialaisesta sanasta 'mukha', tarkoittaen kahvia tai nahkatyyppiä.
Käännökset
| englanti |
suede mocha |
| saksa | Mokka (m), Mokka- qualifier in compound words, Wildleder, Veloursleder |
| romania | moca (f), moca |
| venäjä | мо́кко (m), за́мша (f) |
| ruotsi | mocka, mockakaffe, mockafärgad, kaffefärgad |
| ranska | suède (m), cuir suédé (m), daim (m) |
| italia | camoscio (m) |
| puola | zamsz (m) |
Liittyvät sanat
nupukki, mokkakahvi, mokkanahka, pesumokka, sikamokkaLäheisiä sanoja
moka, mokata, mokaus, mokka, mokkaharja, mokkainen