moneus

substantiivi

  1. se, että jokin on moninainen tai monimuotoinen

    Elämän moneus tekee siitä kiehtovaa.
Taivutus

yks. nom. moneus, yks. gen. moneuden, yks. part. moneutta, yks. ill. moneuteen, mon. gen. moneuksien, mon. part. moneuksia, mon. ill. moneuksiin.

Synonyymisanakirja

moneus

  1. lukuisuus, moninaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Moneus ja moninaisuus rikastavat kulttuuria.
Filosofinen keskustelu käsittelee usein moneutta.
Kielen moneus voi olla sekä etu että haaste.

Etymologia

peräisin sanasta 'moni' ja -e- johdin

Riimisanakirja

moneus rimmaa näiden kanssa:

ahneus, rahanahneus, kauneus, luonnonkauneus, naiskauneus

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu

On kyllä aika jees nimetön 8.10.2015