munakokkeli
substantiivi
-
sekoitetut, paistetut munat, usein lisäten maitoa tai mausteita
Sunnuntaiaamuna nautimme herkullista munakokkelia.
Taivutus
yks. nom. munakokkeli, yks. gen. munakokkelin, yks. part. munakokkelia, yks. ill. munakokkeliin, mon. gen. munakokkelien munakokkeleiden munakokkeleitten, mon. part. munakokkeleja munakokkeleita, mon. ill. munakokkeleihin.
Esimerkit
Munakokkeli on nopeaa valmistaa.
Aamupala koostui munakokkelista ja viinereistä.
Munakokkeli oli sopivan kuohkeaa.
Etymologia
Johdettu sanoista 'muna' ja 'kokkeli', tarkoittaa rikki sekoitetuista munista tehtyä ruokaa.
Käännökset
Liittyvät sanat
kokkeliLäheisiä sanoja
munakastike, munakello, munakoiso, munakokkeli, munakotelo, munakuppi