munkkius
substantiivi
-
Munkkina oleminen tai munkkien yhteisöön kuuluminen.
Hän tutki munkkiuden historiaa.
Taivutus
yks. nom. munkkius, yks. gen. munkkiuden, yks. part. munkkiutta, yks. ill. munkkiuteen, mon. gen. munkkiuksien, mon. part. munkkiuksia, mon. ill. munkkiuksiin.
Synonyymisanakirja
munkkius
-
luostariin kuuluminen, munkkina olo.
Esimerkit
Munkkius vaatii elinikäisiä lupauksia.
Hän keskusteli munkkiudesta opettajansa kanssa.
Munkkius on hengellinen kutsumus.
Käännökset
Läheisiä sanoja
munkkirinkilä, munkkisääntö, munkkitaikina, munkkius, munuainen, munuaisallas